Klondike on maailman tunnetuin pasianssi: se on yhden pelaajan korttipeli, jossa tavoitteena on järjestää koko 52 kortin pakka neljään maakohtaiseen pinoon ässästä kuninkaaseen. Tässä oppaassa käydään läpi pelin säännöt ja korttien asettelu, nosta 1- ja nosta 3 -pelimuotojen erot, tutkittuun tietoon perustuvat voittostrategiat sekä yleisimmät variaatiot. Mukana on myös rehellinen katsaus siihen, kuinka suuri osa peleistä on todella voitettavissa, sekä pelin kiehtova digitaalinen historia. Jos haluat ensin kerrata laajemmin koko lajin, lue myös erillinen Pasianssi Klondike -opas.
Pikafaktat
| Pelin tyyppi | Yhden pelaajan pasianssi (patience) |
|---|---|
| Korttipakka | Yksi 52 kortin pakka, ei jokereita |
| Pelikenttä | 7 saraketta, 4 perustapinoa, nostopakka ja nostopino |
| Tavoite | Rakentaa neljä maata ässästä kuninkaaseen |
| Pelimuodot | Nosta 1 (helpompi) ja nosta 3 (vaikeampi) |
| Voittoprosentti | N. 82 % (nosta 1, täydellä korttitiedolla); käytännössä selvästi vähemmän |
| Alkuperä | Säännöt painettu ensi kerran 1907 (Hoyle); suosio räjähti Windows 3.0:ssa 1990 |
| Missä pelata | Selaimessa, mobiilissa ja työpöytäsovelluksissa – ilmaiseksi |
Mikä Klondike-pasianssi on ja mistä nimi tulee?
Klondike on klassinen yhden pelaajan pasianssi, jota pelataan yhdellä 52 kortin pakalla ilman jokereita. Peli tunnetaan monin nimin: englanniksi sitä kutsutaan usein yksinkertaisesti nimellä Solitaire, Isossa-Britanniassa sanalla Patience ja Ruotsissa nimellä Harpan. Pelin ydin on sama kaikkialla – purkaa osittain piilossa oleva pelikenttä ja siirrä kaikki kortit maittain perustapinoihin.
Nimen alkuperä on epävarma, vaikka se liitetäänkin usein Kanadan Klondiken kultaryntäykseen 1890-luvulla. Historioitsijat eivät ole löytäneet tälle yhteydelle varmaa näyttöä, joten kultaryntäystarina kannattaa ymmärtää suosituksi perinteeksi eikä dokumentoiduksi tosiasiaksi. Varhaisimmat painetut säännöt pelistä löytyvät vuoden 1907 Hoyle’s Games -teoksesta nimellä Seven-Card Klondike, ja Yhdysvalloissa peliä kutsuttiin pitkään myös nimellä Canfield. Nykyään Canfield viittaa kuitenkin eri peliin. Lajin perusidean oppii muutamassa minuutissa, mutta sen hallitseminen vie vuosia – juuri tämä yhdistelmä selittää pelin ajattoman suosion. Sama kaava toistuu useimmissa korttipeleissä, mutta Klondike on niistä tunnetuin.
Näin Klondike pelataan: säännöt ja korttien asettelu
Klondiken pelikenttä koostuu neljästä osasta, ja kortit jaetaan aina samalla tavalla pelin alussa. Kun tunnet nämä osat ja perussiirrot, osaat pelata pelin kokonaan läpi.
Pelikentän neljä osaa
Pelialue jakautuu neljään selkeään alueeseen, joilla kullakin on oma tehtävänsä:
- Pelikenttä (tableau): seitsemän saraketta, joihin kortit järjestetään laskevassa järjestyksessä ja vuorotellen punaisina ja mustina.
- Perustapinot (foundations): neljä pinoa, yksi kullekin maalle, joihin kortit kerätään ässästä kuninkaaseen nousevassa järjestyksessä.
- Nostopakka (stock): jaon jälkeen jäljelle jäävät kortit, joista nostetaan lisää pelivaroja.
- Nostopino (waste): nostopakasta käännetyt kortit, joista päällimmäinen on käytettävissä.

Korttien jako seitsemään sarakkeeseen
Pelin alussa pöydälle jaetaan 28 korttia seitsemään sarakkeeseen niin, että jokaisessa sarakkeessa on yksi kortti enemmän kuin edellisessä. Vain kunkin sarakkeen päällimmäinen kortti on kuvapuoli ylöspäin; loput ovat piilossa. Loput 24 korttia muodostavat nostopakan. Alla oleva taulukko havainnollistaa jaon.
| Sarake | Kortteja yhteensä | Kuvapuoli ylös | Piilossa |
|---|---|---|---|
| 1 | 1 | 1 | 0 |
| 2 | 2 | 1 | 1 |
| 3 | 3 | 1 | 2 |
| 4 | 4 | 1 | 3 |
| 5 | 5 | 1 | 4 |
| 6 | 6 | 1 | 5 |
| 7 | 7 | 1 | 6 |
Sallitut siirrot ja pelin tavoite
Tavoitteena on siirtää kaikki 52 korttia neljään perustapinoon maittain, ässästä kuninkaaseen. Pelikentällä kortteja rakennetaan päinvastoin eli laskevassa järjestyksessä, ja värin on vaihduttava joka kortissa: musta seitsemän sopii punaisen kahdeksikon päälle ja niin edelleen. Valmiiksi järjestellyn korttijonon voi siirtää sarakkeesta toiseen yhtenä kokonaisuutena. Kun piilokortti paljastuu, sen saa kääntää kuvapuoli ylöspäin. Tyhjään sarakkeeseen saa asettaa vain kuninkaan tai kuninkaalla alkavan jonon – tämä on pelin tärkein rajoitus ja samalla sen suurin strateginen mahdollisuus. Peli on voitettu, kun kaikki neljä perustapinoa on täytetty, ja hävitty, kun mahdollisia siirtoja ei ole enää jäljellä.
Nosta 1 vai nosta 3 – kumpi kannattaa valita?
Suurin yksittäinen valinta Klondikessa on, nostetaanko nostopakasta yksi vai kolme korttia kerrallaan, sillä se muuttaa pelin vaikeuden täysin. Nosta 1 -muodossa jokainen pakan kortti on heti käytettävissä, kun taas nosta 3 -muodossa kortit käännetään kolmen ryhmissä ja vain ryhmän päällimmäinen on pelattavissa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että nosta 3 -pelissä joudut kiertämään pakan useaan kertaan ja laskemaan tarkasti, millä kierroksella haluamasi kortti nousee pinon päälle.
Nosta 1 on selvästi helpompi ja sopii rentoon pelaamiseen, kun taas nosta 3 palkitsee suunnittelun ja muistin. Monet digitaaliset versiot tarjoavat molemmat vaihtoehdot, joten voit valita vaikeustason mielialan mukaan. Jos aloittelet, nosta 1 on järkevä aloituspiste; kun perusstrategiat ovat hallussa, nosta 3 tarjoaa aidon haasteen.
- Nosta 1: jokainen kortti käytettävissä, korkeampi voittoprosentti, hyvä harjoitteluun.
- Nosta 3: vain joka kolmas kortti suoraan pelattavissa, vaatii pakan järjestyksen muistamista.
- Uudelleenjaot: sääntömuunnelmat vaihtelevat rajattomista kierroksista yhteen ainoaan läpikäyntiin – tarkista pelaamasi version asetukset.
Voittostrategiat: näin parannat onnistumisprosenttia
Klondikessa tuurilla on osansa, mutta hyvät päätökset nostavat voittoprosenttia merkittävästi. Strategian ydin on yksinkertainen: paljasta piilokortit mahdollisimman aikaisin ja pidä itselläsi vaihtoehtoja. Seuraavat periaatteet toimivat sekä nosta 1- että nosta 3 -pelissä.
Paljasta piilokortit ensin
Tärkein sääntö on avata piilossa olevia kortteja heti kun mahdollista, koska jokainen käännetty kortti tuo lisää siirtomahdollisuuksia. Jos sinulla on useampi tasavertainen siirto, valitse se, joka vapauttaa kortin pisimmästä eli eniten piilokortteja sisältävästä sarakkeesta. Näin pelikenttä aukeaa nopeammin ja vältät umpikujan.
Älä kiirehdi perustapinoihin
Älä siirrä kortteja perustapinoihin heti kun se on mahdollista, sillä niitä saatetaan vielä tarvita pelikentällä rakennusalustana. Esimerkiksi punaista kuutosta voi tarvita mustan vitosen sijoittamiseen, ja jos se on jo lukittuna perustapinossa, siirto on mahdoton. Erityisesti pienet kortit (2–6) kannattaa pitää kentällä niin kauan kuin niistä on hyötyä.
Hallitse tyhjiä sarakkeita ja kuninkaita
Tyhjä sarake on pelin arvokkain resurssi, mutta vain kuningas voi täyttää sen. Siksi tyhjää saraketta kannattaa luoda vasta, kun sinulla on kuningas valmiina joko kentällä tai nostopakassa – muuten menetät rakennuspaikan. Kun valitset, minkä kuninkaan sijoitat tyhjään sarakkeeseen, mieti jo etukäteen, mikä kuningatar (vastaväriä) sopisi sen päälle ja mitä jatkosiirtoja se avaa.
| Periaate | Miksi se toimii | Prioriteetti |
|---|---|---|
| Paljasta piilokortit | Lisää siirtovaihtoehtoja ja estää umpikujan | Erittäin korkea |
| Pura pisimmät sarakkeet | Niissä on eniten avaamattomia kortteja | Korkea |
| Varo perustapinoja | Kentälle jäävät kortit toimivat rakennusalustana | Keskitaso |
| Säästä tyhjät sarakkeet kuninkaille | Vain kuningas täyttää tyhjän paikan | Korkea |
Yleisimmät virheet Klondikessa
Suurin osa hävityistä peleistä johtuu muutamasta toistuvasta virheestä, jotka on helppo välttää, kun tunnistaa ne. Yleisin on korttien siirtäminen perustapinoihin liian aikaisin: se tuntuu edistykseltä, mutta sitoo kortteja, joita tarvittaisiin vielä kentällä.
Toinen tavallinen virhe on sarakkeiden epätasainen purkaminen – pelaaja keskittyy jo valmiiksi lyhyeen sarakkeeseen sen sijaan, että avaisi pitkän sarakkeen piilokortteja. Kolmas virhe on tyhjän sarakkeen luominen ilman valmista kuningasta, jolloin arvokas paikka jää hyödyttömäksi. Neljäs on nostopakan käyttäminen hätiköiden: nosta 3 -pelissä kannattaa ensin katsoa pakka läpi ja suunnitella, ennen kuin tekee peruuttamattomia siirtoja.
- Älä tyhjennä pakkaa refleksinomaisesti – jokainen nosto voi muuttaa pakan rytmiä nosta 3 -pelissä.
- Hyödynnä kumoa-toimintoa harkiten; monissa versioissa sen käyttö nollaa tai laskee pistesaldoa.
- Tarkista aina koko kenttä ennen uuden kortin nostamista – usein kentällä on vielä tekemättömiä siirtoja.
- Monissa digitaalisissa versioissa kortin saa siirtää perustapinosta takaisin kentälle; käytä tätä, jos jäät jumiin.
Klondiken variaatiot ja sukulaispelit
Klondikesta on kymmeniä muunnelmia, jotka muuttavat vaikeustasoa ja pelikentän rakennetta. Perinteisen version rinnalla suosittuja ovat esimerkiksi kahdella pakalla pelattava Double Klondike sekä kaikki kortit heti näyttävä Whitehead. Easthaven puolestaan muistuttaa mekaniikaltaan Spider-pasianssia, sillä siinä jaetaan uusi korttirivi jokaiseen sarakkeeseen, kun siirrot loppuvat. Toinen tunnettu pasianssi on Vapaakenttä (FreeCell), jossa lähes kaikki pelit ovat ratkaistavissa, koska kortit ovat alusta asti näkyvissä.
- Double Klondike (Gargantua): kaksi pakkaa, yhdeksän saraketta ja kahdeksan perustapinoa – laajempi kenttä ja enemmän vaihtoehtoja.
- Whitehead: kaikki kortit kuvapuoli ylöspäin, rakentaminen tapahtuu saman värin mukaan ja jonot liikkuvat yksikkönä.
- Easthaven: seitsemän kolmen kortin saraketta; uusi rivi jaetaan, kun siirrot loppuvat.
- Agnes: mukana on erillinen varastorivi, ja perustapinojen aloitusarvo määräytyy jaetun kortin mukaan.
Vertailu
| Peli tai variaatio | Pakkoja | Erityispiirre | Vaikeus |
|---|---|---|---|
| Klondike (nosta 1) | 1 | Jokainen pakan kortti heti käytettävissä | Keskitaso |
| Klondike (nosta 3) | 1 | Vain joka kolmas kortti suoraan pelattavissa | Vaikea |
| Double Klondike (Gargantua) | 2 | 9 saraketta ja 8 perustapinoa | Vaikea |
| Whitehead | 1 | Kaikki kortit näkyvissä, rakennus värin mukaan | Keskitaso |
| Easthaven | 1 | Uusi rivi jaetaan, kun siirrot loppuvat | Vaikea |
| Vapaakenttä (FreeCell) | 1 | Kaikki kortit näkyvissä, lähes aina voitettavissa | Helppo–keskitaso |
Klondiken digitaalinen historia
Klondiken maailmanlaajuinen suosio räjähti vuonna 1990, kun Microsoft liitti pelin Windows 3.0 -käyttöjärjestelmään. Version kirjoitti Microsoftin harjoittelija Wes Cherry jo vuonna 1988, ja pelin tunnetun korttipakan kuvituksen suunnitteli graafikko Susan Kare. Microsoftin mukaan peli auttoi käyttäjiä harjoittelemaan hiiren käyttöä ja erityisesti raahaa ja pudota -toimintoa, joka oli tuolloin monelle uusi.
Pienestä lisäsovelluksesta tuli yksi kaikkien aikojen pelatuimmista tietokoneohjelmista. Nykyään Klondikea pelataan eniten selaimissa ja mobiililaitteilla, joiden kosketusnäytöt sopivat korttien siirtelyyn luontevasti. Pelin ydin on säilynyt lähes muuttumattomana yli kolme vuosikymmentä – hyvä esimerkki pelisuunnittelusta, joka ei vanhene. Jos haluat kokeilla sukulaislajeja ilman asennusta, tutustu myös laajempaan solitaire eli pasianssi -oppaaseen sekä pelin ruotsalaiseen nimikkeeseen Harpan.
Kehittääkö Klondiken pelaaminen aivoja?
Klondike harjoittaa pelin aikana työmuistia, suunnittelua ja kuvioiden tunnistamista, mutta laajoihin terveysväittämiin kannattaa suhtautua varauksella. Peli vaatii jatkuvaa päättelyä: pelaaja ennakoi siirtojen seurauksia, muistaa pakan järjestyksen ja punnitsee vaihtoehtoja. Monet kokevat sen myös rentouttavaksi ja keskittymistä rauhoittavaksi tauoksi.
Tutkimusnäyttö siitä, että pasianssin kaltaiset pelit parantaisivat yleistä muistia tai ehkäisisivät ikääntymisen tuomaa kognitiivista heikkenemistä, on kuitenkin vähäistä ja ristiriitaista: harjoittelu parantaa yleensä juuri kyseistä peliä enemmän kuin yleisiä taitoja. Klondikea kannattaakin pelata ennen kaikkea siksi, että se on viihdyttävää ja sopivan haastavaa – ei lääkkeenä. Kohtuudella pelattuna se on turvallinen ja mukava tapa viettää hetki.
Lähteet
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Voiko jokaisen Klondike-pelin voittaa?
Ei voi. Vertaisarvioidun tutkimuksen mukaan noin 82 prosenttia nosta 1 -peleistä on teoriassa voitettavissa, kun pelaaja näkee kaikkien korttien sijainnin. Tavallisessa pelaamisessa, jossa kortit ovat piilossa, voittoprosentti jää selvästi matalammaksi, ja nosta 3 -pelissä se on vieläkin pienempi.
Mitä eroa on nosta 1- ja nosta 3 -pelimuodoilla?
Nosta 1 -pelissä nostopakasta käännetään yksi kortti kerrallaan, joten jokainen kortti on heti käytettävissä. Nosta 3 -pelissä käännetään kolme korttia ryhmänä ja vain päällimmäinen on pelattavissa, mikä tekee pelistä huomattavasti vaikeamman.
Miksi tyhjään sarakkeeseen voi siirtää vain kuninkaan?
Se on Klondiken perussääntö: tyhjän sarakkeen saa täyttää vain kuninkaalla tai kuninkaalla alkavalla jonolla. Sääntö tekee tyhjistä sarakkeista rajallisen ja arvokkaan resurssin, mikä lisää pelin strategista syvyyttä.
Mistä nimi Klondike tulee?
Nimen alkuperää ei tunneta varmasti. Se yhdistetään usein 1890-luvun Klondiken kultaryntäykseen, mutta tälle ei ole löytynyt dokumentoitua näyttöä. Varhaisimmat painetut säännöt ovat vuodelta 1907 nimellä Seven-Card Klondike.
Kehittääkö pasianssin pelaaminen aivoja?
Peli harjoittaa työmuistia, suunnittelua ja keskittymistä pelin aikana. Vahvaa tutkimusnäyttöä siitä, että se parantaisi yleistä muistia tai ehkäisisi kognitiivista heikkenemistä, ei kuitenkaan ole, joten peliä kannattaa pelata ennen kaikkea sen viihdyttävyyden vuoksi.





