Solitaire peli: Kattava opas sääntöihin, strategioihin ja klassikon historiaan

Solitaire eli pasianssi on maailman suosituin yksin pelattava korttipeli. Tässä oppaassa käydään selkokielisesti läpi, mitä pasianssi on, mistä se on peräisin, miten tunnetuimman muodon eli Klondiken säännöt toimivat ja millaisilla strategioilla peliä voi oppia pelaamaan paremmin. Lisäksi vertaillaan suosituimpia variaatioita, selvitetään tutkimustietoon nojaten, voiko jokaisen pasianssin oikeasti voittaa, ja käsitellään yleisimmät aloittelijan virheet. Jokainen käsite selitetään, kun se esiintyy ensimmäisen kerran, joten opas sopii myös vasta-alkajalle.

Mikä pasianssi (solitaire) on ja mistä se on peräisin?

Pasianssi on korttipeli, jota pelataan yksin: pelaaja yrittää järjestää sekoitetun korttipakan ennalta määrättyyn järjestykseen pelin sääntöjen puitteissa. Englanninkielinen nimi solitaire tulee ranskan ja latinan kautta sanasta, joka tarkoittaa yksinäistä tai yksin olevaa – nimi viittaa siis pelin luonteeseen yhden pelaajan haasteena. Englannissa samasta peliperheestä käytetään usein nimeä patience (”kärsivällisyys”).

Pelin tarkkaa alkuperää ei tunneta, mutta ensimmäiset kirjalliset kuvaukset löytyvät saksalaisista peliantologioista 1780-luvulta (esimerkiksi teoksesta Das neue Königliche L’Hombre-Spiel). Pasianssien uskotaan syntyneen Pohjois- ja Keski-Euroopassa 1700-luvun lopulla, ja osa tutkijoista yhdistää varhaiset muodot korttien avulla ennustamiseen. Maailmanlaajuiseen suosioon peli nousi vasta 1990-luvulla: Microsoft liitti Klondike-pasianssin osaksi Windows 3.0 -käyttöjärjestelmää vuonna 1990. Pelin ohjelmoi harjoittelija Wes Cherry, ja pakan korttigrafiikan suunnitteli Susan Kare. Esiasennettuna sadoissa miljoonissa tietokoneissa pasianssista tuli yksi kaikkien aikojen pelatuimmista peleistä.

Nykyään pasianssia pelataan enimmäkseen selaimessa ja mobiilisovelluksissa ilman fyysistä korttipakkaa. Jos haluat tutustua laajemmin korttipeleihin, sivuston korttipelien oppaasta löytyy taustaa myös muista klassikoista.

Miten Klondike-pasianssin pelikenttä ja säännöt toimivat?

Klondike on se pasianssin muoto, jota useimmat tarkoittavat puhuessaan solitairesta. Peli pelataan tavallisella 52 kortin pakalla ilman jokereita, ja tavoitteena on siirtää kaikki kortit neljään peruspinoon (englanniksi foundations) maittain ässästä kuninkaaseen. Kun kaikki neljä maata (pata, hertta, risti, ruutu) on koottu järjestyksessä, peli on voitettu.

Pelikentän osat

Pelikenttä jakautuu kolmeen alueeseen. Sarakkeet (tableau) ovat seitsemän pinoa, joihin kortit jaetaan alussa portaittain: vasemmanpuoleisimmassa on yksi kortti ja jokaisessa seuraavassa yksi enemmän, yhteensä 28 korttia. Vain kunkin sarakkeen päällimmäinen kortti on alussa kuvapuoli ylöspäin; muut ovat piilossa. Nostopakka (stock) sisältää loput 24 korttia, joista nostetaan uusia kortteja käyttöön. Peruspinot ovat ylhäällä olevat neljä lopullista kohdepinoa.

Korttien siirtämisen säännöt

Sarakkeissa kortteja järjestetään laskevaan järjestykseen niin, että värit vuorottelevat: kortin voi asettaa toisen päälle vain, jos se on yhtä pienempi ja eri väriä (esimerkiksi punainen seiska asetetaan mustan kahdeksikon päälle). Kun sarakkeen piilokortti vapautuu, se käännetään näkyväksi. Täysin tyhjään sarakkeeseen saa perinteisissä säännöissä siirtää vain kuninkaan (tai kuninkaalla alkavan korttijonon). Peruspinoihin kortit siirretään nousevassa järjestyksessä ässästä alkaen, maa kerrallaan. Yksityiskohtaisemman läpikäynnin löydät erillisestä Klondike-pasianssin oppaasta.

Mitä eroa on Draw 1- ja Draw 3 -muunnelmilla?

Draw 1 ja Draw 3 viittaavat siihen, montako korttia nostopakasta käännetään kerralla. Draw 1 -tilassa nostetaan yksi kortti kerrallaan, jolloin jokainen pakan kortti on helposti käytettävissä – tämä on helpompi versio. Draw 3 -tilassa käännetään kolme korttia kerralla ja vain päällimmäinen on pelattavissa, mikä vaatii enemmän suunnittelua ja tekee pelistä selvästi haastavamman.

Mitä muita pasianssin variaatioita kannattaa kokeilla?

Klondike on tunnetuin, mutta pasianssiperhe sisältää kymmeniä muunnelmia, jotka haastavat pelaajaa eri tavoin. Alla on lyhyet kuvaukset suosituimmista, ja seuraavan otsikon vertailutaulukko kokoaa niiden erot tiiviisti.

Spider

Spider-pasianssia pelataan kahdella pakalla eli 104 kortilla. Tavoitteena on koota sarakkeisiin kuninkaasta ässään ulottuvia saman maan sarjoja, jotka poistuvat pelikentältä valmistuessaan. Peli on tunnettu haastavuudestaan, ja aloittelijalle sopii yhden maan versio. Lisää tietoa löytyy Spider-pasianssin oppaasta.

Vapaakenttä (FreeCell)

Vapaakenttä eli FreeCell on taitopainotteinen muoto, jossa kaikki 52 korttia ovat alusta asti näkyvissä. Käytössä on neljä vapaata paikkaa (free cells), jotka toimivat väliaikaisina varastoina yhdelle kortille kerrallaan. Koska piilokortteja ei ole ja melkein jokainen jako on ratkaistavissa, lopputulos riippuu lähes kokonaan pelaajan taidosta. Säännöt on kuvattu tarkemmin sivun vapaakentän säännöt -osiossa.

Pyramid

Pyramidissa kortit asetellaan pyramidin muotoon. Tavoitteena on poistaa pareja, joiden yhteisarvo on 13 (esimerkiksi 9 + 4 tai kuningatar + ässä, kun ässä = 1 ja kuningatar = 12). Kuningas on arvoltaan 13, joten se poistetaan yksinään ilman paria.

TriPeaks

TriPeaks yhdistää nopeaa reagointia ja ennakointia: kolmen huipun muodostamasta kuviosta poistetaan kortteja, jotka ovat yhtä suurempia tai pienempiä kuin jätepinon päällimmäinen kortti. Peli etenee ketjuina, ja hyvä pelaaja osaa suunnitella pitkiä poistosarjoja.

Pasianssivariaatioiden vertailu

Alla oleva taulukko kokoaa yhteen suosituimpien muunnelmien erot, jotta oikean haastetason valinta on helpompaa.

Millä strategioilla pasianssia voi pelata paremmin?

Vaikka korttien jako sisältää aina onnea, taitava pelaaja voittaa selvästi useammin kuin satunnaisesti pelaava. Tärkein periaate Klondikessa on vapauttaa piilokortteja mahdollisimman nopeasti: mitä enemmän kortteja on näkyvissä, sitä paremmin seuraavat siirrot voi suunnitella ja sitä pienempi on riski jäädä jumiin. Jos samaan siirtoon on useita vaihtoehtoja, kannattaa yleensä valita se, joka paljastaa kortin suurimmasta piilopinosta.

Toinen keskeinen taktiikka liittyy peruspinojen tahtiin. Älä siirrä kortteja yläpinoihin heti, jos niitä voidaan vielä tarvita sarakkeissa alustoina muille siirroille – etenkin pienet kortit (2–5) kannattaa pitää pelikentällä sopivan aikaa. Tyhjää saraketta ei kannata tuhlata, vaan se varataan kuninkaalle, joka avaa eniten uusia siirtoja.

• Avaa suurimmat piilopinot ensin: saat nopeasti lisää liikkumavaraa.
• Älä tyhjennä saraketta hätiköiden: varmista, että sinulla on kuningas valmiina täyttämään tyhjä paikka.
• Valitse oikea kuningas: jos kuninkaita on useita, siirrä se, joka vapauttaa eniten kortteja.
• Käytä nostopakkaa harkiten: analysoi koko kenttä ennen uuden kortin nostamista.
• Pidä värit tasapainossa: näin molemmille väreille löytyy jatkossa sijoituspaikkoja.

Mitkä ovat yleisimmät virheet pasianssissa?

Yleisin virhe on siirtää kortteja peruspinoihin liian aikaisin. Vaikka se tuntuu edistymiseltä, pelikentältä poistuva pieni kortti voi myöhemmin olla juuri se, jota tarvittaisiin värien vuorottelun jatkamiseen – ja peli jumiutuu. Toinen tyypillinen virhe on tyhjän sarakkeen täyttäminen väärällä kortilla tai jonolla pelkästään siksi, että siirto on mahdollinen; tyhjä sarake kannattaa usein säästää paremmalle kuninkaalle.

Kolmas sudenkuoppa on nostopakan selaaminen loppuun ennen kuin kentän kaikki mahdolliset siirrot on käyty läpi. Moni myös unohtaa suunnitella etukäteen ja tekee siirtoja yksi kerrallaan miettimättä niiden seurauksia. Digitaalisissa versioissa taas peruutustoiminnon (undo) hallitsematon käyttö voi muuttaa pelin kokeiluksi, mikä estää oman pelisilmän kehittymisen. Hyvä nyrkkisääntö on pysähtyä hetkeksi aina ennen siirtoa ja kysyä, mitä vaihtoehtoja se sulkee pois.

Voiko jokaisen pasianssin voittaa?

Ei voi – voitettavuus riippuu sekä pelimuodosta että jaosta. Klondikessa osa jaoista on piilokorttien järjestyksen vuoksi ratkaisemattomia. Tietokoneavusteisissa tutkimuksissa (Blake & Gent) Klondiken Draw 1 -version voitettavuudeksi on arvioitu noin 82 % silloin, kun pelaaja tuntisi kaikkien piilokorttien sijainnit etukäteen. Tämä on teoreettinen yläraja: käytännössä tavallinen pelaaja voittaa selvästi harvemmin, koska kaikkia kortteja ei näe. Draw 3 -tilassa voitto-osuus jää vielä matalammaksi.

FreeCell eli vapaakenttä on tässä suhteessa poikkeus. Koska kaikki kortit ovat näkyvissä, lähes jokainen jako on ratkaistavissa. Microsoftin alkuperäisistä 32 000 numeroidusta jaosta vain yksi, peli numero 11982, on osoittautunut mahdottomaksi ratkaista. Käytännössä FreeCellissä voitto on siis lähes aina pelaajan taidosta kiinni.

Onko pasianssista hyötyä aivoille?

Pasianssi on mukava tapa harjoittaa loogista päättelyä, suunnittelua ja keskittymistä, vaikka sitä ei kannata pitää varsinaisena terveyshoitona. Peli vaatii siirtojen ketjuttamista ja usean vaihtoehdon vertailua, mikä pitää ajatuksen aktiivisena. Monet kokevat rauhallisen, omaan tahtiin etenevän pelin myös rentouttavana ja stressiä hetkeksi unohduttavana puuhana – onnistumisen tunne vaikean jaon ratketessa on palkitseva.

On hyvä muistaa, että yksittäisen pelin vaikutuksista on vaikea tehdä vahvoja terveysväitteitä. Pasianssi sopii kuitenkin matalan kynnyksen ajanvietteeksi kaikenikäisille, ja säännöllinen kevyt aivojumppa on monelle mieluisa tapa pitää ajatus virkeänä. Lisää helppoja vaihtoehtoja löytyy sivuston ilmaisen pasianssin oppaasta.

Miten pasianssia pelataan selaimessa ja eri laitteilla?

Nykyaikaiset pasianssit toimivat suoraan selaimessa ilman erillisiä asennuksia, koska ne on rakennettu HTML5-tekniikalla. HTML5 on verkkosivujen standardi, jonka ansiosta pelit latautuvat nopeasti ja toimivat yleisimmillä selaimilla, kuten Chromella, Safarilla ja Firefoxilla, niin tietokoneella, tabletilla kuin puhelimellakin. Mobiililaitteella kannattaa kokeilla sekä pysty- että vaakasuuntaa ja etsiä itselleen selkein näkymä.

Laadukkaissa versioissa peli tallentaa edistymisen automaattisesti, joten keskeytyneen pelin voi jatkaa myöhemmin samasta kohdasta. Säädettävät taustavärit ja riittävän suuret korttikuvat helpottavat pelaamista ja vähentävät silmien rasitusta pidemmissäkin pelisessioissa. Jos haluat pelata pasianssia tietokoneella kuten klassisessa Windows-versiossa, aiheeseen perehdytään tarkemmin sivulla vapaakenttä Windowsissa.

• HTML5-tuki: toimii kaikilla nykyaikaisilla selaimilla ilman asennusta.
• Automaattinen tallennus: voit jatkaa peliä siitä mihin jäit.
• Responsiivinen ulkoasu: mukautuu puhelimen ja tabletin näytölle.
• Selkeät kortit: helppo hahmottaa myös pienemmillä näytöillä.

Usein kysytyt kysymykset (FAQ)

Mitä sana solitaire tarkoittaa?

Sana tulee ranskan ja latinan kautta ja tarkoittaa yksinäistä tai yksin olevaa. Nimi viittaa pelin luonteeseen yhden pelaajan korttipelinä. Suomessa samasta peliperheestä käytetään yleisesti nimeä pasianssi.

Onko jokainen pasianssi mahdollista voittaa?

Ei. Klondikessa osa jaoista on ratkaisemattomia piilokorttien järjestyksen vuoksi; täydelliselläkin tiedolla noin 82 % Draw 1 -jaoista on teoriassa voitettavissa ja käytännössä vähemmän. Vapaakentässä (FreeCell) lähes jokainen jako on ratkaistavissa.

Mikä on Klondiken tavoite?

Tavoitteena on siirtää kaikki 52 korttia neljään peruspinoon maittain, ässästä alkaen ja kuninkaaseen päättyen. Kun kaikki neljä maata on koottu järjestyksessä, peli on voitettu.

Mitä kortteja tyhjään sarakkeeseen saa asettaa?

Perinteisissä Klondike-säännöissä täysin tyhjään sarakkeeseen saa siirtää vain kuninkaan tai kuninkaalla alkavan korttijonon. Siksi tyhjä sarake kannattaa usein säästää, kunnes sopiva kuningas on käytettävissä.

Voiko pasianssia pelata ilmaiseksi netissä?

Kyllä. Useat suomenkieliset sivustot tarjoavat erilaisia pasiansseja ilmaiseksi suoraan selaimessa ilman asennusta, ja samat pelit toimivat myös puhelimella ja tabletilla.